Simojoen lohi noussut aallonpohjasta

Erkki Jokikokko
RKTL, Perämeren kalantutkimusasema
95200 Simo

Kutukanta vahvistunut

Simojoella kesällä 1996 alkanut kudulle nousevien lohien määrän kasvaminen on jatkunut. Kovin tarkkaa tietoa kutukannan koosta ei ole olemassa, mutta saalistiedustelujen ja rysäpyynnin sekä kaikuluotausten perusteella on arvioitu, että vuodesta 1996 lähtien Simojokeen kutemaan nousseiden lohien määrä on ollut vuodesta toiseen jokseenkin samalla tasolla, ja tämä on ollut selkeästi enemmän kuin aiempina vuosina. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Simojoesta saatiin lohta 50-200 kiloa vuosittain. Vuonna 1994 kotitarve- ja virkistyskalastuksen lohisaaliiksi arvioitiin 400 kg ja vuonna 1995 1300 kg. Lohimäärien kasvaessa myös vapakalastus on lisääntynyt, ja vuonna 1992 käyttöönotettu Simojoen yhteisviehelupa on saanut suuren suosion. Siksi vuosina 1996, 1997 ja 1998 kalansaalista tiedusteltiin vain vieheluvan lunastaneilta henkilöiltä. Näinä vuosina viehekalastajien lohisaaliin arvioitiin olleen 2600, 3900 ja vajaat 3000 kg.

Luonnonpoikasten tiheydet kasvaneet

Vuonna 1997 Kalantutkimuspäivillä Kajaanissa todettiin keväällä 1997 kuoriutuneen poikasvuosiluokan tiheyksien moninkertaistuneen edellisvuosiin verrattuna joen alaosalla (<50 km), mutta yläosalla tiheydet olivat pysyneet alhaisella tasolla. Vuosina 1998 ja 1999 poikastiheydet olivat joen alaosalla vuoden 1997 tasolla, ja vuonna 1999 päästiin jopa uuteen ennätystiheyteen eli yli 20 poikaseen aarilla. Selkein muutos tapahtui Simojoen keskijuoksulla eli seuranta-alueen yläosalla (50-110 km merestä), missä luonnonpoikasten tiheydet nousivat vuonna 1999 samoihin lukemiin kuin alajuoksullakin (kuva 1). Kaksikesäisten ja sitä vanhempien luonnonpoikasten tiheydet ovat seuranneet jokseenkin vuoden viiveellä kesänvanhojen poikasten tiheyksiä (kuva 2).

Poikastiheydet ovat kasvaneet osittain sen takia, ettei lohenpoikasia tappavan M74-oireyhtymän vaikutus ole parina viime vuotena ollut niin paha kuin 1990-luvun alkupuolella. Tämä yhdessä kutukannan kasvun myötä on johtanut parantuneisiin poikastiheyksiin. Luontaisen poikastuotannon lisääntyminen johtaa mereen vaeltavien vaelluspoikasten määrän kasvuun. Tämä on näkynyt keväisissä vaelluspoikaspyynneissä, sillä vuosien 1995 ja 1996 runsaan tuhannen luonnonpoikasen aallonpohja on selvästi ohitettu. Keväällä 1999 poikasia vaelsi mereen runsas 13 000 yksilöä. Kansainvälisessä Salmon Action Plan-ohjelmassa asetettuun noin 40 000 vaelluspoikasen tavoitteeseen on siten vielä matkaa. Voidaan kuitenkin olettaa, että näissä lukemissa ollaan jo keväällä 2001, jolloin pääosa runsaan vuosiluokan 1999 poikasista vaeltaa mereen.

Kuvat

Kuva 1 (gif, 25kt). Luonnossa syntyneiden kesänvanhojen lohenpoikasten keskimääräiset tiheydet Simojoen tutkimusalueen ala- (<50 km merestä) ja yläosalla (50 km - 110 km).

Kuva 2 (gif, 25kt). Luonnossa syntyneiden kaksikesäisten ja sitä vanhempien lohenpoikasten keskimääräiset tiheydet Simojoen tutkimusalueen ala- (<50 km merestä) ja yläosalla (50 km - 110 km).

Artikkeli jatkuu...

This Website © 2001 www.simojoki.com - All Rights Reserved