|
|
Joessa syntyneiden vaelluspoikasten määrä lievässä kasvussa
Koko Simojoen vuosittaisen vaelluspoikastuotannon on arvioitu luonnontilassa olleen noin 75 000 yksilöä, ja lukema perustuu koskien määrään ja niiden oletettuun pinta-alakohtaiseen tuottoon. Merkintätutkimuksilla on kuitenkin todettu, että Portimojärven yläpuolisilta alueilta peräisin olevien smolttien vaellustappiot ovat sen verran suuret, ettei niiltä alueilta voida odottaa suhteessa samanlaisia tuottolukuja kuin alaosalta jokea. Vaikka yksittäisten havaintojen perusteella lohi nousee Simojärveen saakka, Portimo- ja Simojärven välisellä joen osuudella kosket ovat toistaiseksi olleet tyhjät luonnonpoikasista. Tämä johtunee kutukalojen vähäisestä määrästä, vaikka istutuksia näihinkin koskiin on tehty.

Simojokeen istutetaan vuosittain vaellusvalmiita smoltteja, yksivuotiaita ja kesänvanhoja lohen jokipoikasia lähemmäs 200 000 yksilöä. Huippuvuonna 1996 joesta vaelsi mereen noin 180 000 istutusperäistä vaelluspoikasta (kuva 3). Istutukset ovat olleet tärkeä syy siihen, että jokeen on noussut runsaasti kutukaloja viime vuosina, vaikka luonnonpoikasten määrä olikin alhaisimmillaan koko parikymmenvuotisen tutkimusjakson aikana 1995 ja 1996. Jos tarkastellaan Simojokisuun edustan merialueelta emokaloiksi pyydettyjen lohien alkuperää, näkyy niissä selvästi viljeltyjen kalojen osuuden kasvu. Vielä vuonna 1997 emoiksi otetuista lohista villien kalojen osuus oli 55%, vuonna 1998 17% ja 1999 enää 11%. Luvut eivät suoraan kerro todellista villien ja viljeltyjen lukumääräsuhdetta, koska emot on otettu valikoimalla, mutta osoittavat kehityksen suunnan. Todellisuudessa villien kalojen osuus lienee jonkin verran pienempi. Tulevina vuosina villien kutulohien osuus kasvaa, koska istutusperäisten vaelluspoikasten määrä on laskenut selvästi muutaman vuoden takaisesta huipusta, ja samalla joessa syntyneiden poikasten määrä on jonkin verran noussut.
Kuvat
Kuva 3 (gif, 27kt). Simojoesta merivaellukselle lähteneiden villien ja istutusperäisten lohenpoikasten määrä eri vuosina. Kuvaan on merkitty joen arvioitu tuotantopotentiaali ja Salmon Action Plan-tavoite vuoteen 2010 mennessä.
Takaisin alkuun
| |
|
 |